Koiran kanssa muuttaminen..

Jokainen koiranomistaja, jonka koira reagoi muuttoon tietää että koiran kanssa muuttaminen ei ole todellakaan kivaa.
Edellisestä muutosta viisastuneena olen hankkinut tällä kertaa Nepelle hoitopaikan. Kuitenkin, hoito alkaa vasta muutaman päivän päästä joten Nepe joutuu elämään kotona tätä laatikoiden pakkaus- aikaa. Huomaan heti merkittävän eron koirassa, se on ihan maansa myynyt ja kun pyysin Nepeä tulemaan poseeraamaan kuvaan laatikoiden kanssa (jotta saan kivan kuvan tänne) sain tasan Nepen mielipiteen muuttamisesta taltioitua kuvaan.

Vielä uutisia agilitysta. Meillä alkoi 2- kurssi ja selvisi Nepen lemppari asia, nimittäin pujottelukepit ja lauta jonka päällä kävellään. Nää kaks on ihan parhaita Nepestä, saa juosta riittävän kovaa. Ainoaksi ongelmaksi on muodostunut se, että Nepe menee näihin niin mielellään että jopa karkaa multa juostakseen esteisiin. Tätä ollaan nyt sitten alettu treenaamaan, ettei niihin voi juosta just silloin kun tykkää vaan silloin kun pyydetään sinne menemään. Jokatapauksessa on ihanaa, että löytyi asia josta Nepe tykkää noin kovasti agilityssa! :) Ainahan se on tuntunut siitä harrastuksesta nauttivan, mutta tämä on jotain erityistä. Saatiin jopa mennä lautaa jo oikein vauhdilla juosten ja tää oli vasta toinen kerta tätä estettä.

Hei hei jääkausi, tervetuloa agility

Pistettiin jääkausi roskakoppaan heti alkuunsa, ihan kokonainen päivä sitä tehtiinkin. Mutta Nepe oli jo niin rikki ihan yhden päivän jälkeen, että sydäntä riipivän omistajan oli pakko lopettaa touhu. Kyllä siitä koirasta hyvä tulikin, ihan sen yhden päivän jäisen tunnelman jälkeen. Ollaan saatu taas selvitettyä kuka meillä on pomo. Nepe on lopettanut turhan haukkumisen ja kiukuttelun ihan tän yhden päivän jälkeen. Joten nyt voidaan taas keskittyä agilityyn, sain vihdoinkin muutamia kuvia harkoista.

Tässä sitä mennään, täytyy sanoa, ettei ollut harjoituksista parhaat. Olis voinut mennä paremminkin. Nepe oli tosi hyvällä fiiliksellä, mutta itellä meni sekasin kädet ja jalat eikähän se Nepsukaan sitten tienny mihin menis. 

Kolmannella yrittämällä päästiin jo melkein koko reitti läpi, tunnelit oli erityisen jännittäviä tänä päivänä.

Oon noteerannut, että Nepe on alkanut vähän oikuttelemaan. Se on alkanut pikkuhiljaa jopa komentamaan, kun käsken sivulle tai ylipäätänsä jos käsken käyttäytymään (olemaan räkyttämättä). Sitten mietittyäni jonkin aikaa tajusin, että kysehän on nyt selkeästi valtapelistä. Kiinnitin huomiota omaan käytökseen ja Nepen käytökseen ja päätin lähteä kokeilemaan jääkautta. Kyseessä ei ole mikään iloinen lumessa hyppely, kuten kuvassa Nepe on, vaan kyseessä on käytännössä ignorettaminen. Kouluttajat on sitä mieltä, että jääkausi ois hyvä olla 2 vkon mittainen, mutta katson ensin viikon ja sitten mietin mitä teen. Joudun joka tapauksessa poikkeamaan säännöistä, kun meillä on tiistaina agility- treenit. Kiitti ja kuitti!

LISÄÄ JÄÄKAUDESTA:

Jääkausi TARKOITUS: Koiran asettaminen laumahierarkkiassa alaspäin. PERIAATE: Jääkausi on 2-3 viikon mittainen ajanjakso, jolloin koiraa ei huomioida mitenkään. Sille ei puhuta, sitä ei silitellä, mihinkään sen tekemisiin ei reagoida mitenkään eikä sitä edes katsota. Koiran lelut otetaan pois jääkauden ajaksi ja mahdolliset harrastukset jäävät tauolle. RUOKAILU JA ULKOILU: Ainoa huomio, jota koiralle jääkauden aikana annetaan, on ruokakupin ojentaminen (ilman käskytyksiä ja katsekontakteja!) ja lyhyet lenkitykset HIHNASSA. Hihnakäytökseen puututaan korkeintaan ärähdyksillä + hihnan nyppäisyillä. Käskyjä/kieltoja ei käytetä myöskään ulkona. Poikkeuksena voidaan pitää koiria, joiden ongelmakäytös on lievää ja ilmenee vain sisällä. Tällaisille yksilöille saatetaan joskus sallia huomiointia tai jopa vapaana pitoa ulkona. HÄÄTÄMINEN: Jos koira kyttää omistajaa liian lähellä (hakee tuijottelemalla huomiota), sen voi häätää ärähdyksellä kauemmaksi. Tahtojen taistoja ei saisi kuitenkaan syntyä. Jos koira ei usko ärähdystä ennen jääkautta, ei sitä kannata turhaan käyttää jääkaudellakaan. KONFLIKTIEN VÄLTTÄMINEN: Jääkauden aikana kannattaa välttää kaikkia potentiaalisia konfliktitilanteita, joissa koiraa joutuisi kieltämään (kielto=huomiota!). Vierailijat, koirien ohitukset ym. kiihdyttävä minimiin, kaikki mahdolliset ja mahdottomat tuhoamiskohteet pois koiran ulottuvilta jne. Yleensä protestointi yltyy jääkauden alussa, kun koira yrittää saada ihmiset reagoimaan tekemisiinsä. Haukkuminen / tuhoaminen / tarpeiden teko sisälle / ym. protestointi pitää kuitenkin jättää TÄYSIN ILMAN HUOMIOTA. JÄÄKAUDEN KESTO: Jääkausi alkaa tehota koiran kovuudesta riippuen muutamassa päivässä tai sitten muutamassa viikossa… Kaikkiin se on kuitenkin tehonnut, jos omistaja pysyy tiukkana eikä sorru komentamaan / kehumaan / huomaamaan koiraa muuten. Jääkautta voi alkaa purkaa, kun koira on selvästi alistunut kohtaloonsa eikä kerjää enää huomiota omistajilta. Jääkausi on ollut riittävän pitkä, kun kaikki protestointi ja pomoilu on loppunut. Yleensä koira vain makailee ja vaikuttaa muutenkin hiukan masentuneelta jääkauden lopussa. JÄÄKAUDEN PURKU: Purku tapahtuu vähitellen, osaava koirankouluttaja neuvoo kullekin koirayksilölle sopivan purkutahdin nähtyään koiran. Purku saattaa tapahtua esim. näin: Ensimmäisellä viikolla jääkauden lopettamisen jälkeen koiraa ainoastaan KIELLETÄÄN, mikäli se tekee jotain kiellettyä. Kiellon pitäisi tehota jääkauden jälkeen entistä paremmin, koska koira ikään kuin arvostaa ihmisen sanaa enemmän kuin ennen. Toisella viikolla koira kutsutaan KERRAN PÄIVÄSSÄ luokse, sitä silitellään hetki ja sitten se käsketään pois (ärähdyksellä tai sanalla, mikäli sana on koiralle opetettu). Näin edeten huomiota lisätään VÄHITELLEN kohti normaalihuomioimattomuutta. Jos koira alkaa protestoida /vaatia huomiota / palata entisiin huonoihin tapoihin, ollaan edetty liian nopeasti ja palataan taas astetta jäisempään olemiseen. NORMAALIHUOMIOIMATTOMUUS Koiran pitäminen omalla paikallaan laumahierarkkian alimmalla portaalla; yhteiselämän tekeminen sujuvaksi ja mukavaksi; johtajuuden osoittaminen koiralle sen omalla kielellä. PERIAATE: Mihinkään KOIRAN EHDOTTAMAAN ei ikinä reagoida mitenkään. Jos koira tulee hakemaan rapsutuksia, se ärähdetään tiehensä. Jos koira hakee huomiota haukkumalla, ei välitetä. Jos koira vikisee saadakseen nopeammin ruokaa, sille ei anneta mitään. Kun koira tulee tervehtimään kotiin palaavaa omistajaa, sitä ei tervehditä. Ja niin edelleen ja niin edelleen. Kuitenkin koiraa voi silitellä mielin määrin ja sen kanssa voi harrastaa ja leikkiä vaikka kuinka paljon, KUNHAN aloite tekemiseen tulee AINA ihmiseltä. Koira kutsutaan luokse siliteltäväksi/leikkimään ja käsketään lopuksi pois. Koira käsketään luokse tervehtimään kotiintulijaa, mutta vasta kun se on täysin rauhoittunut omiin oloihinsa eikä pyöri jaloissa tervehtimistä odottaen.KESTO: Normaalihuomioimattomuus pätee koko koiran loppuelämän ajan. Omalle koiralle sopiva linja löytyy kyllä, kun tarkkailee koiraa aktiivisesti. Nöyrälle, hyvin käyttäytyvälle, paikkansa tietävälle koiralle voi sallia poikkeuksia ja vastata välillä sen ehdotuksiin. Pomoiluun taipuvaisen jästipään kanssa saa olla tarkempi. Aina, jos koira alkaa oireilla protestoimalla / olemalla tottelematon / uhittelemalla, huomioimattomuutta tiukennetaan. Uutta jääkautta ei tarvita, mikäli oikea huomion/huomioimattomuuden taso on löytynyt ja siitä on pidetty kiinni. Jos kuitenkin lipsumisia tapahtuu ja koira alkaa käyttäytyä ei-toivotusti, voi jääkauden myös uusia

Nepe pentuna

Harmittaa, etten tajunnu ottaa Nepestä paljoo kuvia sen pentuaikana. Mutta sentään edes tämän verran löysin! :)

Agilityn aloitus ja työreissuja

Agility on ollut ihan mahtavaa. Nepe todella nauttii juoksemisesta ja hyppimisestä. Muuri- este osoittautui hieman hankalaksi, pyysin ohjaajalta että saataisiin sen kanssa lisätreeniä, sillä Nepe laittoi ihan täyden stopin sen kanssa. Otettiin extra- harjoitukset ja kasattiin muuri, enkä kerennyt kissaakaan sanoa kun Nepe hyppi eestaas estettä vailla minkäänlaista ongelmaa..
Oon ollut ite nyt niin paljon työreissuilla että ihan harmittaa koiran puolesta, mutta minkäs teet. Nepe on aina yhtä riemusta repeämässä kun tuun kotiin.

Löysin eilen pentukuvia koneelta, laittelen niitä tänne myöhemmin :)

Agility

Jiihaa, vihdoinkin alkaa agility. Enää muutama päivä! Lisäksi oon myös alkanut ettimään Nepelle kavereita pikkukoirista facebookin välityksellä.

Nepe on jostain syystä alkanut vihaamaan naapurissa aidan toisella puolella joskus olevaa koiraa. Luulen että alkuun Nepe säikähti, sillä päästin Nepen takapihalle yöllä joten se ei ehkä huomannut toista koiraa ja huomatessaan säikähti. Kyllä minäkin säikähtäisin itseäni 10x kokoista ihmistä, yöllä pimeässä!

Olin viikon pituisella työreissulla ja poissa kotoa. Tässä Nepen reaktio kun palasin kotiin:

Kotia kohti

Lähdettiin ajelemaan kotia kohti, Oulun kautta. Katseltiin Oulussa paikkoja, päästiin jopa kotiseutumuseoon. Siellä oli varsin kivan näköistä. Lisäksi löydettiin kahvila, johon oli koirat enemmän kuin tervetulleita! Se oli mahtava löytö, ihan vahingossa sellainen löydettiin. Vietettiin yksi yö Oulussa tuttavalla. Nepekin oli tosi asiallisesti.

Ja sitten kotimatkalle. Viikon mittainen reissu on vihdoin ohitse. On ollut niin paljon kaikkea ettei jaksa ees muistaa. Nyt on väsymys kova ja koko konkkaronkka vaan maataan kotona.

Nepe pieni eräjorma

Lähdettiin pienelle kävelylle.  Nepe löysi kivan paikan maisemien katselulle...

...ja tulihan siellä vastaan porojakin! Nepe ei olisi malttanut pitää tassujaan erossa poroista.

ja sitten tehtiin pidempääkin lenkkiä ja käytiin katselemassa koskia. Nepe oli oikeasti aivan kauhuissaan koskista, eihän siinä kyllähän se pitääkin kovaa ääntä!

kuitenkin kaikessa pelottavuudessaan tämä retki oli kuin koirien linnanmäki. Oli hajua jos jonkinmoista, ei autojen meteliä, riittävästi myös muita koiria sekä PALJON metsää ja muuta luontoa ympärillä.

Mutta kyllä se väsytti tämä linnanmäen reissu Nepeä. Kelpaa taas jatkaa matkaa kohti seuraavaa etappia ja nukkua autossa...

Mee mökille äläkä jää kaupunkiin...

Näin laulaa Mikael Gabriel kesähitissään tänävuonna. Mepä otettiin neuvosta vaari ja lähdettiin siis mökille! Matka oli pitkä ja siihen mahtui monen moista juttua, mutta Nepen osalta matka oli lähinnä autossa istumista.

Ensimmäinen etappi ennen varsinaista mökkilomaa oli Iisalmessa, Koljonvirran leirintäalueella teltassa. Nepe on varsin hyvä teltassa nukkuja. Nukutaan yleensä samassa makuupussissa ja sielähän se Nepe viihtyy koko yön mukavasti lämpimässä. Toisinaan pelkään, että mahtaako Nepe a) saaada henkeä makuupussissa b) litistyä yön aikana tai c) päästä pois halutessaan. Aina kuitenkin Neppari mielellään hakeutuu pussiin kun pussin ottaa esille ja hyvin on homma aina hanskattu!

 Koljonvirran leirintäalueella oli eläintä jos jonkin näköistä.. Eniten Nepe tykkäsi kaneista, mutta kanitpa eivät tykänneetkään Nepestä. Lehmät ja Hevoset aiheutti Nepessä pientä ihmetystä, muttei varsinaisesti kiinnostanut. Ilma oli yllättäen todella viileä.

Lampaat olivat Nepestä todella jännittäviä ja tätäkin kuvaa varten tarvittiin pienen pientä tsemppaamista, että kuva saatiin otetuksi






Vuohi oli Nepestä melko se ja sama. Tai ensin ainakin kiinnosti, mutta vuohen alkaessa lähestymään Nepe otti äkkiä jalat alleen. Kuitenkin Nepsu totesi parhaaksi pitäytyä kauempana ja yrittää sulautua joukkoon.

Leirintäalueelle jätettyämme vieraat eläimet, pääsimme jatkamaan matkaa. Telttayö meni varsin hyvin, yhdestä yöllisestä bilehileestä Nepe vähän ilmoitteli, mutta hiljeni kuitenkin nopeasti. Perille päästyämme poroja oli siellä sun täällä. Niitähän Nepe olisi halunnut lähteä jahtaamaan..

To be continued..

Agilityyn mars mars!

Päästiin Nepen kanssa agility- kokeista läpi ja sen kunniaksi vähän reenattiin ja tehtiin uus video :)

Tätä klikkaamalla näet Nepen youtube- videon

Naattori luolassa

Astuessamme sisään luolaan ensimmäinen ajatus oli, ompas pimeää. Nepe tähyili ympärilleen ja etsi hajuja, mutta pysyi aivan jalkani vierellä (ihan käskemättä!). Ulkona oli lämmitä + 21, mutta luolan sisällä tuntui kuin olisi ollut jääkaapissa. Ei ainakaan ollut kiusaa hyttysistä.  Luolan katto oli märkä. Seinät tuntuivat kosteilta ja ilmassa leijui sadeilman haju. Sieltä täältä kuului vähän väliä "tip" ääniä, kun luolan katosta roikkuvat vesipisarat tippuilivat maahan. Silmät alkoivat pikkuhlijaa tottumaan pimeyteen ja saatoin nähdä kallion seinämän edessäni. Luolan tunneli kääntyi vasemmalle, mutta sen pidemälle ei pystynyt näkemään. Kaivoin puhelimeni esiin ja otin taskulamppu- sovelluksen käyttöön. Puhelimen lampusta ei paljon ollut hyötyä, mutta näkisimpähän mihin astun. Nappasin Nepen syliin, pimeys, kylmyys ja märkä luola "TIP" äänien säestäessä  ja kaikuessa luolassa oli hyytävän jännittävää. Nepen oli siis parempi sylissäni, ettei astu johonkin tuntemattomaan tällaisessa paikassa. Tunsinpahan itsekin oloni turvalliseksi, kun Nepe oli aivan lähellä.

Pälyilimme luolassa paikkoja, jonka jälkeen lähdimme takaisin luolan uloskäynnille. Milloin mistäkin kuului rasahduksia ja ääniä, äkkiä kotiin!

Kyseessä oleva luola on alunperin rakennettu 400:lle miehelle suojapaikaksi. Voitte siis kuvitella että kokoa luolalla todella on. En tiedä kumpaa pelotti enemmän, minua vai Nepeä.

" Luola oli tarkoitettu johtamis-, joukkosidonta-, sekä varastotilaksi sekä reservin majoitustilaksi. Luolassa on kolme sisäänkäyntiaukkoa. Luolan pituus on sata metriä ja leveys 8-11 metriä. Sisätiloihin oli tarkoitus rakentaa katetut parakit ja osa ehdittiin toteuttaakin."

Talven kuulumiset

Ai että maalla onkin mukavaa!

Nepe on nauttinut, kun täällä saa juosta vapaana omalla takapihalla. Siellä se köllii aurinkoisina päivinä :) Ihana oma piha, ihana kesä tekee tuloaan ja IHANAAA!

Nyt kun kesä on jo ovella, ollaan tehty taas pyöräretkiä. Nepe oikein välillä kurkottaa kaulaa eteenpäin vastatuulessa ja nauttii viimasta. 

Täällä on ihan ihme koiran omistajia, pari naapuria joilla on kummallakin oma koiransa. Kotipihalla (asutaan rivitalossa ja meidän takapiha on toisten etupiha) ollessaan omalla etupihallansa he päästää koirat vapaiksi. Siinähän ne saa sitten temmeltää. Ainoa mutta on se, että koirat eivät ollenkaan tottele heidän käskyjänsä! Eilen viimeksi huutelin ko. naapureille talon toiselle puolelle, että täällä se teidän koira on meidän aidalla haistelemassa Nepeä.

Myönnettäkööt myös, että meillä ei ole turhan korkea aita Nepelle, vaan sopivan kokoinen aita naapurin koiria ajatellen. Haluttiin rajata vieraat koirat pois meidän takapihalta ja myöskin pitää Nepeä omalla takapihalla vapaana, joten pystytettiin aita :P

Tässä alla olevassa kuvassa vielä Nepen kavereita, Nuka ja Ylppö. Nää tyypit oli meillä hoidossa pari viikkoa tässä keväällä, vähän koulutettiin niitä, kun meillä on kotona aikas kova kuri.

Nykyisessä uudessa kodissa Nepe myös hoiti itselleen uuden pesän talven aikana ja tarina kuuuluu näin:

heräsin aamulla, puin päälle, vein Nepen pihalle, lähdin töihin. Illalla tulin kotiin ja katselin rahia, pyöreä lampun varjo rahissa, hah. Mutta meillä ei vaan sattunut olemaan pyöreä lamppu katossa. Kauhistuneena kävin heti kontalleni lattialle ja haistelemaan "varjoa". Kyllä vaan, se oli NEPEN PISSIÄ. En ees tiennyt että noin pienestä koirasta voi tulla NIIN iso lätäkkö. Onneksi rahissa ei ollut irrotettavat päälliset ja aloimme harkitsemaan että heitetäänkö koko rahi pois vai mitä tehdään. Poistettiin sitten rahista kansi ja tehtiin Nepelle sänky rahista.

Nepe ei kyllä vaikuttanut kovin tyytymättömältä tähän edelliseenkään pesäänsä 

Nepen uusi hammasharja

S: Kato, ostin Nepelle uuden hammasharjan!
T: Siis mikä ihmeen kaalimato toi on olevinaa?

Sepä se. Ostin Nepelle uuden hammasharjan, että jaksan taas intoutua jokapäiväiseen harjailuun. Nepe antaa tosi hienosti harjata, ainoa vaikeus koskaan on ollut se, että Nepe mielellään peruuttelee hampaita pestessä. Onneks hammastahna on niin hyvää, että Nepe haluaa tulla lähelle harjaa :D

PS. Laittelin tänään s-postia muutamiin koirakouluihin, toivottavasti päästäis johonki :)

KUIVA ON!

Jihuu! Ollaan jouduttu hetki pitää taukoa tän kirjottelun kanssa, kun ollaan asetuttu uuteen kotiin :) Aiemmassa asunnossa Nepe on nukkunut yönsä "häkissä" (= lehtikomposti, josta oltiin tehty häkki) ihan eläinlääkärin kehotuksesta, kun kaikki keinot yöpissimisen lopettamiseksi oli käytetty. Nyt uudessa kämpässä sitten heitettiin häkkihärvelit nurkkaan ja lähdettiin kokeilemaan, josko se Nepe jo olis tajunnu idean. Siltähän tuo nyt sitten näyttää, Nepe ei oo pissiny lattialle kertaakaan!

Tässä Nepen uus pesä, ei häkkiä! JES! Totuushan on se, että Nepellä on nurkassa oma petinsä, mutta kun tuossa omassa tyyny/viltti korissa on niin paljon mukavampi nukkua. Sinne se aina hyppää nokosille.