Naattori luolassa

Astuessamme sisään luolaan ensimmäinen ajatus oli, ompas pimeää. Nepe tähyili ympärilleen ja etsi hajuja, mutta pysyi aivan jalkani vierellä (ihan käskemättä!). Ulkona oli lämmitä + 21, mutta luolan sisällä tuntui kuin olisi ollut jääkaapissa. Ei ainakaan ollut kiusaa hyttysistä.  Luolan katto oli märkä. Seinät tuntuivat kosteilta ja ilmassa leijui sadeilman haju. Sieltä täältä kuului vähän väliä "tip" ääniä, kun luolan katosta roikkuvat vesipisarat tippuilivat maahan. Silmät alkoivat pikkuhlijaa tottumaan pimeyteen ja saatoin nähdä kallion seinämän edessäni. Luolan tunneli kääntyi vasemmalle, mutta sen pidemälle ei pystynyt näkemään. Kaivoin puhelimeni esiin ja otin taskulamppu- sovelluksen käyttöön. Puhelimen lampusta ei paljon ollut hyötyä, mutta näkisimpähän mihin astun. Nappasin Nepen syliin, pimeys, kylmyys ja märkä luola "TIP" äänien säestäessä  ja kaikuessa luolassa oli hyytävän jännittävää. Nepen oli siis parempi sylissäni, ettei astu johonkin tuntemattomaan tällaisessa paikassa. Tunsinpahan itsekin oloni turvalliseksi, kun Nepe oli aivan lähellä.

Pälyilimme luolassa paikkoja, jonka jälkeen lähdimme takaisin luolan uloskäynnille. Milloin mistäkin kuului rasahduksia ja ääniä, äkkiä kotiin!

Kyseessä oleva luola on alunperin rakennettu 400:lle miehelle suojapaikaksi. Voitte siis kuvitella että kokoa luolalla todella on. En tiedä kumpaa pelotti enemmän, minua vai Nepeä.

" Luola oli tarkoitettu johtamis-, joukkosidonta-, sekä varastotilaksi sekä reservin majoitustilaksi. Luolassa on kolme sisäänkäyntiaukkoa. Luolan pituus on sata metriä ja leveys 8-11 metriä. Sisätiloihin oli tarkoitus rakentaa katetut parakit ja osa ehdittiin toteuttaakin."