Naattori luolassa

Astuessamme sisään luolaan ensimmäinen ajatus oli, ompas pimeää. Nepe tähyili ympärilleen ja etsi hajuja, mutta pysyi aivan jalkani vierellä (ihan käskemättä!). Ulkona oli lämmitä + 21, mutta luolan sisällä tuntui kuin olisi ollut jääkaapissa. Ei ainakaan ollut kiusaa hyttysistä.  Luolan katto oli märkä. Seinät tuntuivat kosteilta ja ilmassa leijui sadeilman haju. Sieltä täältä kuului vähän väliä "tip" ääniä, kun luolan katosta roikkuvat vesipisarat tippuilivat maahan. Silmät alkoivat pikkuhlijaa tottumaan pimeyteen ja saatoin nähdä kallion seinämän edessäni. Luolan tunneli kääntyi vasemmalle, mutta sen pidemälle ei pystynyt näkemään. Kaivoin puhelimeni esiin ja otin taskulamppu- sovelluksen käyttöön. Puhelimen lampusta ei paljon ollut hyötyä, mutta näkisimpähän mihin astun. Nappasin Nepen syliin, pimeys, kylmyys ja märkä luola "TIP" äänien säestäessä  ja kaikuessa luolassa oli hyytävän jännittävää. Nepen oli siis parempi sylissäni, ettei astu johonkin tuntemattomaan tällaisessa paikassa. Tunsinpahan itsekin oloni turvalliseksi, kun Nepe oli aivan lähellä.

Pälyilimme luolassa paikkoja, jonka jälkeen lähdimme takaisin luolan uloskäynnille. Milloin mistäkin kuului rasahduksia ja ääniä, äkkiä kotiin!

Kyseessä oleva luola on alunperin rakennettu 400:lle miehelle suojapaikaksi. Voitte siis kuvitella että kokoa luolalla todella on. En tiedä kumpaa pelotti enemmän, minua vai Nepeä.

" Luola oli tarkoitettu johtamis-, joukkosidonta-, sekä varastotilaksi sekä reservin majoitustilaksi. Luolassa on kolme sisäänkäyntiaukkoa. Luolan pituus on sata metriä ja leveys 8-11 metriä. Sisätiloihin oli tarkoitus rakentaa katetut parakit ja osa ehdittiin toteuttaakin."

Talven kuulumiset

Ai että maalla onkin mukavaa!

Nepe on nauttinut, kun täällä saa juosta vapaana omalla takapihalla. Siellä se köllii aurinkoisina päivinä :) Ihana oma piha, ihana kesä tekee tuloaan ja IHANAAA!

Nyt kun kesä on jo ovella, ollaan tehty taas pyöräretkiä. Nepe oikein välillä kurkottaa kaulaa eteenpäin vastatuulessa ja nauttii viimasta. 

Täällä on ihan ihme koiran omistajia, pari naapuria joilla on kummallakin oma koiransa. Kotipihalla (asutaan rivitalossa ja meidän takapiha on toisten etupiha) ollessaan omalla etupihallansa he päästää koirat vapaiksi. Siinähän ne saa sitten temmeltää. Ainoa mutta on se, että koirat eivät ollenkaan tottele heidän käskyjänsä! Eilen viimeksi huutelin ko. naapureille talon toiselle puolelle, että täällä se teidän koira on meidän aidalla haistelemassa Nepeä.

Myönnettäkööt myös, että meillä ei ole turhan korkea aita Nepelle, vaan sopivan kokoinen aita naapurin koiria ajatellen. Haluttiin rajata vieraat koirat pois meidän takapihalta ja myöskin pitää Nepeä omalla takapihalla vapaana, joten pystytettiin aita :P

Tässä alla olevassa kuvassa vielä Nepen kavereita, Nuka ja Ylppö. Nää tyypit oli meillä hoidossa pari viikkoa tässä keväällä, vähän koulutettiin niitä, kun meillä on kotona aikas kova kuri.

Nykyisessä uudessa kodissa Nepe myös hoiti itselleen uuden pesän talven aikana ja tarina kuuuluu näin:

heräsin aamulla, puin päälle, vein Nepen pihalle, lähdin töihin. Illalla tulin kotiin ja katselin rahia, pyöreä lampun varjo rahissa, hah. Mutta meillä ei vaan sattunut olemaan pyöreä lamppu katossa. Kauhistuneena kävin heti kontalleni lattialle ja haistelemaan "varjoa". Kyllä vaan, se oli NEPEN PISSIÄ. En ees tiennyt että noin pienestä koirasta voi tulla NIIN iso lätäkkö. Onneksi rahissa ei ollut irrotettavat päälliset ja aloimme harkitsemaan että heitetäänkö koko rahi pois vai mitä tehdään. Poistettiin sitten rahista kansi ja tehtiin Nepelle sänky rahista.

Nepe ei kyllä vaikuttanut kovin tyytymättömältä tähän edelliseenkään pesäänsä